Jo on ilmoja pidelly..

Minusta on alkanut tuntua, että nuo kierot pikku ilkimykset eli sään haltijat pitävät jostakin syystä minua pilkkanaan.  Ostin kolme vuotta sitten sukset. Siitä asti olen odotellut kunnon hiihtokelejä. Haaveeni on ollut lähteä pikku pakkasessa ja auringonpaisteessa hiihtoretkelle upeaan Yyteriin. Repussa termospullollinen kahvia, suklaalevy ja aurinkorasvapuikko nenän ja poskien suojaamiseen. Viime talvena en enää viitsinyt edes hakea suksia alas vintiltä. Tuoreena motoristina minulla on nyt ilo ja riemu nauttia kauniista lumisateesta…..toukokuussa. No hiihtokeleistä ei sentään voi puhua, mutta joka tapauksessa lunta tuolla ulkona on. Muistan kun kerran pidin tapojeni vastaisesti lomani heinäkuussa. Lopputuloksena oli kylmin heinäkuu vuosiin ja päätin paeta tilannetta lentämällä Kroatiaan. Kroatiassa oli kuumin heinäkuu vuosikymmeniin. Vuokraamani asunnon ilmastointi osoittautui rikkinäiseksi tuulettimeksi. Paikalliset huokailivat, eikä kukaan jaksanut tehdä oikeastaan mitään. Kaikki siellä tiesivät jostain syystä että skandinaviassa on poikkeuksellisen kylmä. Vietin siis viikon Pulassa puhumassa lähinnä ilmastonmuutoksesta.

Olen hyvin tietoinen siitä, että hiilijalanjälkeni on huomattavasti kasvanut moottoripyöräharrastuksen aloittamisen myötä. Aikaisemmin suurimmat syntini tässä suhteessa ovat olleet vuosittaiset lomalentoni kaukomaille. En kyllä ajatellut luopua niistäkään. Yritän olla ekologinen matkailija. Ostan yleensä palvelut suoraan paikallisilta, käytän kestokasseja, täytän vesipulloa ja matkustan joukkoliikennevälineillä jos se vain on mahdollista. Omaa autoa en ole omistanut enää noin kymmeneen vuoteen. Kierrätän jätteeni ja sähkönkulutukseni on pientä ja sekin vihreää. 

En ole vielä päättänyt millä tavoin aion huonoa omatuntoani tulevaisuudessa lepytellä. Alan olla jo siinä rajalla, että ryhdyn kokonaan kasvissyöjäksi. En tiedä olenko oikeassa kun minulla on sellainen mielikuva, että tämän maan huoltoasemaketjut eivät ole mitään kasvissyöjien paratiiseja. En myöskään tahdo syödä sämpylöitä tai munkkeja enkä juoda tavallista kahviakaan. Pahoittelen jo etukäteen kaikille tuleville kanssakulkijoilleni sitä, että tulen joka tapauksessa olemaan se porukan kermaperä jolle ei bensisten tarjonta koskaan kelpaa. No, ehkä jäätelö ja suklaa kuitenkin…

                    Ehkä huono onneni säiden suhteen kääntyy.
                    Jospa huomenna onkin jo kesä...