Tässä verokeskustelujen tiimellyksessä on mielessä käynyt sellaisetkin
asiat kuin asennekasvatus ja stereotypiat. Se miten lapset imevät mielikuvia ja
asenteita kuin pesusienet. Minulla on hyvin vahva mielikuva, että pesusienet
imevät mutta totta puhuen en ole siitä kovinkaan varma…
Perintöprinsessani oli kesällä kovin innoissaan mummun moottoripyörästä.
Satulaan piti päästä ja kahvaa vääntää. Hän oli riemuissaan kuultuaan, että saa
ajaa sillä, kunhan ”kasvaa isoksi” Aikaa siihen saattaa hetki vierähtää, mutta
mitäpä sitä toisen onnellista odotusta heti pilaamaan.
Perheessämme on aina luettu Miina ja
Manu-kirjoja. Löysin kirjakaupasta Miina ja Manu – Seikkailu Suomessa kirjan
jossa seikkaillaan myös täällä Satakunnassa. Yyterissä ja vanhassa Raumassa.
Pakkohan se oli ostaa, sillä haluan omalta osaltani herättää lapsen
kiinnostusta ympäröivään maailmaan. Sen kiinnostavaan moninaisuuteen ja
kulttuurieroihin. Päätin siis aloittaa Raumasta...
Mielessä ei todellakaan käväissyt
että minun pitäisi tarkistaa etukäteen tämä Miina ja Manu.
Okei, että tämmöinen tilanne tässä heti kärkeen.
Jaaha, nyt meillä on siis motoristirotta joka ei noudata liikennesääntöjä ja on myöskin ilkeä autovaras. Miten on mahdollista lopettaa uuden kirjan lukeminen kesken, ilman että siitä tulee kauhea poru?
Puolivälissä kirjaa meillä on Pohjois-Suomea myöten virkavallan tuttu, joka on näpistellyt kaupoista ja jolla on ollut hyvin vaikea lapsuus.
Paha saa toki palkkansa.
Ja katuu, sehän oli kaiketi tarinan opetus. Totta puhuen tässä vaiheessa en
itsekään enää muista missä paikkakunnilla käytiin olemassa pahoilla mielin
koska ilkeä motoristirotta varasti Miinan ja Manun palkintoauton. Yritin niellä lauseita sieltä ja
täältä niin, että ääneen lukemassani lopputulemassa ei tainnut olla juuri mitään
järkeä eikä logiikkaa.
Samana viikonloppuna kävimme, teatterin
ystäviä kun olemme katsomassa Porin teatterissa Herra Hakkarainen seikkailee.
Joka muuten oli erittäin ansiokas ja mainiosti toteutettu lastennäytelmä. Tai
no, keskelle pikkukaupungin rauhaa päräyttää kaksi aggressiivista
häirikkömotoristia nostamaan kierroksia ja häiritsemään tavallisten
kansalaisten unta. Sillä sekunnilla minusta kuoriutui keskivaikea
mielensäpahoittaja.
Illalla lapsi istui pitkään hiljaa
iltapalalla ja kysyi yht äkkiä "Mummu, kiusaatko sinäkin ihmisiä sillä sun
moottoripyörällä?"
Päivän opetus ei kaiketi ollut ihan sitä mitä
piti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti